MikaHyvärinenBlogi

Huhtasaari, tiedon kieltäjä vol.2

  • Raamatun malli
    Raamatun malli

Huhtasaari vaikuttaa älykkäältä ihmiseltä, joka on vain jumissa kreationismissa ja jonkinlaisessa muukalaiskammoisessa (ehkä voisi kutsua rasismiksikin joissain lausunnoissa) loukussa. Hän hukkaa potentiaalinsa, koska hänen omaksumansa doktriinit rajoittavat hänen ajatteluaan ja joissain kysymyksissä pysäyttävät sen kokonaan:

http://mikahyvrinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249858-huhtasaari-tiedon-k...

Hänen pitäisi vähän rauhoittua ja yrittää ajatella hieman monipuolisemmin asioita. Maahanmuuttokeskustelussakin hän ottaa asian kaksi aivan ääripäätä; rajat kiinni ja rajat auki (ilmeisellä olettamuksella, että se olisi ilman kontrollia, koska muutenhan pointti kuihtuu). Sitten hän yleistää (aika edesvastuuttomasti ennakkoluuloja luoden kaikki turvapaikanhakijat terrorismiin) ja lisää sekaan iskulauseita.

Tämä on helppoa argumentointia. Tämä ei vaadi paljoa. Hän pystyisi varmasti parempaan.

Hän voisi, ihan salassa ja omassa rauhassa, ottaakin täysin vastakkaisen käsityksen kuin mikä hänellä nyt on. Alkaisi siitä keriä asiaa eri tilanteita mutustellen, miettisi ja ottaisi selvää ja näin tehden, pikku hiljaa edeten yrittäisi päästä takaisin nykyiseen argumentointiinsa.

Luulen, että hän huomaisi uusia näkökulmia matkan varrella. Esimerkiksi, että ehkä hänen argumentointinsa luokin itseasiassa kasvualustaa sille, mitä hän yrittää estää tällä "rajat kiinni" paasauksellaan.

Ehkä asia ei olekaan niin mustavalkoinen kuin hän esittää.

Ehkä maailma olisikin syytä nähdä väreissä.

Ehkä hän huomaisi myös hänen presidenttiehdokaskollegoillaan olevan pointeissaan perää.

-------

Edelliseen blogiini liittyen (kts.yllä) kysyisin vielä ehdokas Huhtasaarelta:

- Uskotteko Maan olevan litteä liitteenä olevan kuvamallin mukaisesti, kuten Raamattu esittää? (tämä kysymys liitettynä Maan ikä ja evoluutio kysymyksiin).

Tärkeämpi kysymys:

- Oletteko sitä mieltä virallisesti presidenttiehdokkaana, että koulu valehtelee opettaessaan evoluutiota tosiasiana?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Kun kirkossa itse lausut uskontunnustuksen ... valehteletko?

Valehteletko?

Vai oletko sopinut asiat itsesi kanssa ... etkä sotke tietoa ja uskoa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Lueskelin tuolla alempana juuri blogistin edellisen ediktin aihetta koskien, ja hämmästelin jälleen kerran sitä miten nämä uskontokeskustelut yhä ovat suunnilleen yhtä valistuneella tasolla kuin Daytonin apinajuttu aikoinaan.

Mitenhän nämä lähtökohdat saataisiin yksinkertaistettua niin ettei tämä sakki innostuisi omasta vähästä tietämisestään ja kuvittelisi, että tiedolla pitäisi tai edes voitaisiin kumota tai korvata usko, tai että kaikki tieto on yhtä hyvää tai että kaikki uskonnot ovat yhtä huonoja.

Siis ihan, hmmm, yksikertaisesti? Että tieto on tietoa, ja että on olemassa hyvää tietoa ja huonoa tietoa. Ja että usko on uskoa, ja on yhdenlaisia ja toisenlaisia uskontoja. Että on mahdollista tietää kaikki mikä voidaan tietää evoluutiosta, ja yhtä mahdollista uskoa kaikki mikä voidaan uskoa luomisesta?

Että tieto ja usko ovat eri kategorioita. Ettei tiedollisesti voida ratkaista ei-tiedollisia ongelmia. Ettei esimerkiksi siitä, että alkuräjähdys -- sen olettamuksen varassa ettei ns. luonnonlaeissa ole tapahtunut evolutiivista muutosta vaan ne ovat aina pysyneet samoina ja on reaalista kelata tapahtumista taaksepäin laskennalliseen alkupisteeseen -- on tosiasia, voi muodostaa kysymystä siitä, onko maailman ja ihmisen olemassaolo ihmisen ansiota vai syytä.

Että -- wittgensteinilaisittain -- vaikka tiedollisesti olisi sanottu kaikki mikä on mahdollista sanoa, silti ei olisi sanottu vielä juuri mitään. Että olennaisin olisi edelleen sanomatta -- ettei se ole mitään kielellistä, käsitteellistä tai tiedollista, vaan jotain mikä vain ilmenee.

Vulgaaripositivismi on nyt valtauskontoa. Sen pappeina toimivat fundamentalistiset skeptikot. Se on aika huono uskonto. Ja tosiaankin, sataviisikymmentä vuotta ajastaan jäljessä.

Kirjoitin hiljattain jotain juurikin tuosta uskontokeskustelujen monessa mielessä alhaisesta tasosta, ja lacanilaisittain joulupukkijumalasta:

http://alkonkassalla.blogspot.fi/2018/01/joulupukk...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tiedon ja uskon raja on periaatteessa helppo. Usko alkaa siitä, missä tieto loppuu. Monet eivät tätä tiedosta. Niinpä he luulevat tietävänsä, mutta eivät tiedä luulevansa. Siinä sitä sitten ollaan tiedon ja uskon epäselvässä kaaoksessa. Olennaisin puuttuu, kun uskoa pidetään tietona ja aitoa tietoa uskomuksena.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #3

"Olennaisin puuttuu, kun uskoa pidetään tietona ja aitoa tietoa uskomuksena."

Nykypäivänä oikea uskonto on siis sitä mihin tieto loppuu.

Tieteiskirjailijat ovat rohkeasti lähteneet siitä mihin tieto loppuu ja lähteneet rakentamaan fantasiamaailmoitaan niiden pohjalta.

Mutta eihän scifi- ja fantasiakirjallisuutta nyt oikeastaan voida uskontona pitää. Ei niihin oikeasti kukaan usko.

En kyllä oikein usko sitäkään että papit ja uskovaiset uskoisivat oikeasti raamattuun. Raamattu ja sen luomat fantasiat perustuvat niin puutteelliselle tiedolle ettei siihen kukaan täyspäinen voi oikeasti uskoa, ei edes Huhtasaari.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""Tiedon ja uskon raja on periaatteessa helppo. Usko alkaa siitä, missä tieto loppuu. Monet eivät tätä tiedosta.""

Niinpä. Itse asiassa myös täysin päinvastoin. Kaikki.

Tiedon ja "uskon" raja on vaikeimpia tiedonfilosofisia ongelmia. Se alkaa sieltä esihistorian hämärästä mistä kaikki ihmisajattelu on alkanut, ja siihen kuuluivat edelleen meissä vaikuttavat hahmon- ja käsitteenmuodostuksen mekanismit. Jos haluat tutustua ongelmiin, suosittelen esimerkiksi Durkheimin sosiologiaa -- "Uskontoelämän alkeismuotoja" -- ja Wittgensteinin filosofiaa.

Ainakin omille älyllisille kyvyilleni nuo ovat olleet mitä vaikeimpia kysymyksiä. Kun kysymykset asettuvat pitkään lajihistorialliseen perspektiiviin -- jossa tieto alkaa siitä missä uskonto luo tiedon muodoille pohjat -- en todellakaan tunne kuuluvani niihin moniin, jotka kuvittelevat "tiedostavansa" tai tietävänsä vastaukset noihin ongelmiin.

Maailmahan on täynnä maallikkoja jotka ovat ratkaisseet kysymyksen joulupukin olemassaolosta ja sen myötä "tiedostavat" ratkaisseensa kaikki tietoon liittyvät kysymykset. Aika harvoja on niitä jotka G H von Wrightin tavoin muotoilevat tieteen ja ihmisjärjen suhteen näin:

"Tiedolla on monia muotoja, ja myös se erityinen muoto, joka on saanut ilmauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva."

Minä puolestani muutun todellakin kunnioituksesta mykäksi, kun kohtaan täällä kymmenittäin loistava-älyisiä kommentoijia, jotka ovat ongelmitta ja vaivattomasti ratkaisseet nämä tiedonfilosofeja pitkään mietityttäneet kysymykset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset